Olen tässä kokeillut puolitoista viikkoa keventää ruokavaliota vähentämällä hiilihydraattien määrää, mutta en kuitenkaan ole millään tiukalla linjalla, eli hiilihydraatteja nautin yhä varmaan sen 100g päivässä hyvinkin, mutta sekin on jo iso muutos edeltävään aikaan. Innostuin kokeilemaan tehdä kesäkurpitsasta ja lihasta sekä sienistä laatikkoa, vähän niin kuin lasagnea, mutta ilman vehnää ja valkokastikkeita.
Kastike:
400g jauhelihaa
1-2 dl herkkusieniä viipaloituna
1 pkt pekonia
1 tlk tomaattimurskaa
1 dl ruokakermaa (käytin kevyttä)
Mausteita oman maun mukaan, itse käytin suolaa, valkopippua, mustapippuria ja grillausmaustetta
Väliin
n. 200g kesäkurpitsaa ohuehkoina pitkinä viipaleina
150-200g juustoraastetta
Ruskista jauheliha, lisää pilkottu pekoni ja sieniviipaleet, anna olla tovi pannulla ja lisää sitten tomaattimurska, kerma ja mausteet. Hauduttele noin 10 minuuttia.
Tämä kannattaa tehdä vähän pienempään ja korkeahkoon vuokaan, että saa laatikkoon mukavasti paksuutta. Laita pohjalle kastiketta, sitten kesäkurpitsaviipaleita ja juustoraastetta, ja taas kastiketta jne. Ripottele lopuksi päälle juustoraastetta, paista 200 asteessa noin 45 minuuttia.
Tuli kyllä mielettömän hyvää!!
5 kommenttia:
Ohje näyttää ihanalta, täytyy kokeilla! Alan seurata blogiasi uusien karppiohjeiden toivossa :) Syksyn karpanneena välillä ideat loppuu ja kyllästyttää salaatti+liha/kana-linja. Tsemppiä karppaukseen ja mukavaa talvea!
Fredrika Johnson: Kiitos! Minähän olen tosiaan tällainen kokeileva karppaaja ja varmaan jotain hyvä-karpin ja "ei karppaajan" väliltä ;) Tarkoitus on kuitenkin nyt mahdollisimman paljon kehitellä arkiruokia, missä hiilihydraatit ovat pienet.
Oon tehnyt samantapaista kesäkurpitsavuokaa soijarouheesta (ja ilman pekonia), ja on tosiaan hyvää! pitäskin tehdä taas pitkästä aikaa. Suosittelen kokeilemaan myös sitä munakoisovuokaa, jonka resepti mulla on siellä omassani. Siihen voi kans paistaa jauhelihaa sekaan, jos sellaista halajaa.
Voi Marsipaanitar, kesäkurpitsa ei laske, mutta munakoiso senkin edestä. Huomasithan, että valitisn vuoden ruokakirjaksi Taivaallisen munakoison.
Näitä voi soveltaa!
Minulla on nyt menossa hirveä ihmiskoe, sillä olen KOLME kuukautta täysin ilman sokeria. Arvaa miltä tuntuu kun Lumimies vetää Fazerin sinistä vieressä, kun illalla luemme. Minä järsin hapankorppua. Ja jotta luonto tulisi oikein testattua, kaapissani on KAKSI lootaa Geisha harmonya...Minusta tuntuu, että naiset tarvitsevat suklaata!
Pistaasia: Minulla on ollut Munakoisoon jotenkin sellainen outoi suhde, sillä olen epäröinyt alkaa tekemään siitä mitään. Se "itkettäminen" ja kaikki on jostain syystä tuntunut työläältä, mikä sikäli on outoa, koska teen paljon monivaiheisiakin ruokia!? Mutta olen kuullut siitä niin paljon kehuja, että aion tänä vuonna vihdoin selättää oudon epäluuloni;)
Leena: On kyllä aika hirveä ihmiskoe ;) Sinnikäs nainen olet kyllä jos ja kun kolme kuukautta olen ilman sokeria, wau!
Ja kyllä, blogissasi silloin jo ihastelin sitä Taivaallinen munakoiso-kirjaa ja mietin, että pitää minunkin vihdoin tutustua siihen;)
Lähetä kommentti